Blogi: Kohti kestävää kehitystä

Suomi on muiden YK:n jäsenmaiden kanssa sitoutunut kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG, Sustainable Development Goals – Agenda 2030). Sopimus sisältää 17 erilaista, kestävää kehitystä käsittelevää tavoitetta (ks. kuva 1), jotka on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on kokonaisvaltainen kestävä kehitys talouden, ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön osalta. Yksi keskeinen haaste tavoitteiden saavuttamisessa on sopivien ratkaisuiden löytyminen ja toiminnan rahoitus. Tämä edellyttää teknologian, tieteen ja innovaatioiden käyttöä sekä niiden tukemista yksityisellä ja julkisella rahoituksella. (Ulkoministeriö 2021.) Näiden lisäksi tarvitaan yhteistyötä hallitusten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä (Sampo 2021).

Kestävän kehityksen tavoitteet (Ulkoministeriö 2021).

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa yritysten näkökulmasta?

Kestävän kehityksen tavoitteet vaikuttavat luonnollisesti myös yritysten toimintaan monin eri tavoin. Parhaimmillaan vastuullisuustyö ja liiketoiminnan kestävyyden varmistaminen ovat olennainen osa strategista työtä. Vastuullinen yritys kykenee ymmärtämään liiketoiminnan yhteiskunnallisen vaikutuksen ja on valmis tekemään konkreettisia tekoja sen eteen.

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat yritysten liiketoimintaympäristöön ennen näkemättömästi. Koronapandemia on osoittanut, että yritysten tulee kyetä varautumaan ja sopeutumaan ennalta-arvaamattomiin muutoksiin toimintaympäristössä. Koronapandemian myötä yritysten on ollut tarpeellista kehittää selviytymis- ja resilienssikykyä sekä riskienhallintastrategioitaan, jotta ne voivat innovoida ja sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Resilienssillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kykyä kohdata vaikeuksia ja selvitä niistä. Lisäksi yritysten johtajien on hyvä huomioida useita toimialoja ravistelevat disruptiot eli markkinoilla tapahtuva häiriöt ja erityisesti kolme riskiajuria, joita ovat poliittinen, teknologinen ja yhteiskunnallinen riski. (Maailman talousfoorumi 2021.)

Yhä useammin myös yritysten hakemassa rahoituksessa edellytetään huomioimaan ilmastonmuutos ja kestävä kehitys. Tässä kontekstissa on keskeisenä käsitteenä ESG (Environmental, Social ja Governance), joka huomioi ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita eli yksinkertaistaen kyse on vastuullisesta sijoittamisesta. (Nordea 2019.)

Sitra (2020) toteutti rahastoille suunnatun kyselyn, jossa selvitettiin heidän näkemyksiänsä vastuullisuutta kohtaan. Kyselyyn vastasi yhteensä 53 rahastoa ja lähes kaikki kertoivat toteuttavansa vastuullista sijoittamista ja ne pitävät ESG:n painoarvoa sijoituspäätöksissä joko korkeana tai keskinkertaisena. Finsifin (2021) mukaan ESG:ssä on kyse arvopohjaisen sijoittamisen lisäksi myös riskien vähentämisestä ja toisaalta tuotto-odotusten parantamisesta, mutta myös yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä ja varautumisesta viranomaisten tuleviin vaatimuksiin.

Suosittelen perehtymään kestävän kehityksen tavoitteisiin ja vastuulliseen sijoittamiseen. Ne ovat jo nyt ajankohtaisia ja niiden rooli tulee varmasti kasvamaan lähitulevaisuudessa yritysten toimintaa tarkastellessa ja rahoitusta myönnettäessä. Tämä koskee niin startup-yrityksiä kuin myös jo vakiintuneita yrityksiä. Vastuullinen sijoittaminen voidaan nähdä jo globaalina megatrendinä.

Tämä blogi on julkaistu osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto (S22173) -hanketta. Savonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman hankkeen tavoitteena on lisätä erityisesti Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden varautumista ja resilienssikykyä sään ääri-ilmiöihin. Hankkeessa luodaan Pohjois-Savon maa- ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö.

LÄHTEET

Finsif 2021. Mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa? Saatavilla: https://www.finsif.fi/mita-se-on/

Maailman talousfoorumi 2021. These are the top risks for business in the post-COVID world. Saatavilla: https://www.weforum.org/agenda/2021/01/building-resilience-in-the-face-of-dynamic-disruption/

Nordea 2019. Mitä ESG tarkoittaa ja miten siihen suhtaudutaan yritysten rahoituksessa? Saatavilla: https://insights.nordea.com/fi/vastuullisuus/mita-esg-tarkoittaa-ja-miten-siihen-suhtaudutaan-yritysten-rahoituksessa/

Sampo 2021. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://www.sampo.com/fi/vastuullisuus/aloitteet-ja-sitoumukset/ykn-kestavan-kehityksen-tavoitteet/

Sitra 2020. Polkuja tavoitteelliseen kestävyysraportointiin – Sitran opit Agenda 2030 -tavoitteiston hyödyntämisestä. Saatavilla: https://media.sitra.fi/2020/05/05160741/polkuja-tavoitteelliseen-kestavyysraportointiin.pdf

Ulkoministeriö 2021. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Saatavilla: https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Kirjoittaja: Juhamatti Huusko, TKI-asiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu
(julkaistu Savon Sanomissa 27.1.2021: https://blogit.savonsanomat.fi/liiketta-liiketoimintaan/ilmastoturvallisuus/)

(julkaistu Savonia-ammattikorkeakoulun Uutta Luomassa -blogissa 31.3.2021: https://blogi.savonia.fi/uuttaluomassa/2021/03/31/kohti-kestavaa-kehitysta/)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *