EtusivuIlmastoriskit

Terveysturvallisuus

Ilmastonmuutoksen ja terveyden yhteys

Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää kaikkialla. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilat tulevat nousemaan ja sademäärät lisääntymään. Näiden lisäksi lumipeiteaika lyhenee ja routaa on vähemmän. Suomessa ilmastonmuutos näkyy erityisesti talvien lämpötilojen kohoamisena ja ennusteen mukaan Suomen lämpötila nousee tulevaisuudessa muuta maailmaa keskimääräisesti nopeammin.

THL:n (2021) mukaan edellä mainitut sään ääri-ilmiöt tulevat vaikuttamaan myös suomalaisten terveyteen. Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi vesivälitteiset epidemiat, helteistä aiheutuvat terveyshaitat, vektorivälitteiset infektiosairaudet, liukastumistapaturmat ja rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat.

Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi meidän tulee osata varautua ja sopeutua sään ääri-ilmiöihin sekä niiden aiheuttamiin erilaisiin terveys- ja turvallisuusuhkiin. THL:n (2021) mukaan terveyssektorin tulee kyetä edistämään sopeutumistaan kehittämällä terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköiden varautumista häiriötilanteisiin, parantamalla kansalaisten tietoisuutta ilmastonmuutoksen terveysriskeistä sekä seuraamalla ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeessa kehitettiin seuraavia asioita terveysturvallisuuteen liittyen:

  1. Alueellisen ilmastoturvallisuuteen liittyvän terveysturvallisuuden yhteistyöverkoston rakentaminen
  2. Koulutustarpeiden kartoittaminen
  3. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen

Hankkeessa toteutettiin Ilmastonmuutos ja terveys -opintojakso, jossa hahmotetaan yleiskuvaa inhimillisestä turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista väestön terveyteen. Lisäksi opintojaksolla pohditaan sitä, miten ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä ja miten sen aiheuttamiin terveysvaikutuksiin voidaan varautua ja sopeutua. Opintojakson varsinaisena kohderyhmänä on terveydenhuollon henkilöstö, eri alojen opiskelijat, kuntien päättäjät ja työntekijät, lääkeyritysten henkilöstö, mutta opintojakson voi suorittaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

Maatalous

Tähän asti keskustelussa ja ilmastotyössä painopiste on ollut ilmastonmuutoksen hillinnässä ja päästöjen vähentämisessä. Hillintä ja päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan riitä ehkäisemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia kokonaan, vaan on pystyttävä myös sopeutumaan tulossa oleviin ja jo nyt nähtävissä oleviin muutoksiin.

Ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä, joilla on erityisen suuri vaikutus maatalouteen. Siinä missä muilla aloilla saattaa sään vaikutus näkyä vasta kun myrsky katkaisee sähköt, maataloudessa hienovaraisemmillakin muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia satoihin ja koko alan kannattavuuteen. Riittää, että kasvukaudella sateet ajoittuvat normaalista poikkeavalla tavalla. Ilmastonmuutos vaikuttaa maataloudessa niin kotieläin- kuin kasvinviljelytiloihinkin, ja vaikutukset ovat hyvin moninaisia. Esimerkiksi kylvöjen ajoittaminen vaikuttaa muuttuvan entistä tärkeämmäksi sadon määrän ja laadun kannalta.  Myös ratkaisut ovat moninaiset: kyse ei ole pelkästään myrskyihin varautumisesta, vaan yhtä tärkeitä ovat vaikkapa lajikevalinnat, maan kasvukunnon parantaminen tai keinot eläinsuojan viilentämiseksi.

Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto -hankkeen tavoitteena on parantaa maatalousyritysten sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen:

  1. Muodostamalla hyvä tilannekuva ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityyppisten maatilojen toimintaan.
  2. Järjestämällä koulutuksia, tapahtumia ja työpajoja varautumis- ja sopeutumiskeinoista.
  3. Tuottamalla koulutus- ja infomateriaalia maatalousyritysten sekä alan opiskelijoiden ja asiantuntijoiden käyttöön.
  4. Tukemalla verkostojen ja yhteistyön muodostumista.

Muistetaan kuitenkin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen eivät ole pelkästään kielteisiä: tärkeä osa sopeutumista on kyky hyödyntää mahdollisimman hyvin pidentynyttä kasvukautta ja leudompia talvia. Lähdetään siis yhdessä rakentamaan entistä vahvempaa maataloutta!

Vihreä siirtymä

Yritysten asiakkaat ovat yhä enemmän kiinnostuneita yritysten vastuullisuudesta. Vaatimus vastuullisuudesta näkyy myös julkisissa hankinnoissa ja yritystoimintaa rahoittavat julkiset ja yksityiset tahot edellyttävät niiltä toimia kestävän kehityksen edistämiseksi.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan kaikkiin toimialoihin myös Suomessa. Ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan elinkeinoelämälle erilaisia uhkia mutta myös paljon mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomiointi oman yrityksen liiketoimintaan on edellytys jatkuvuudelle ja kilpailukyvylle.

EU ja jäsenvaltiot kuten Suomi ovat käynnistäneet vihreän siirtymän toimenpiteet, jotka tukevat talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Se vauhdittaa ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa. Lisäksi pyritään parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen. Tavoitteita edistetään muun muassa toimilla, jotka saavat liikkeelle mahdollisimman paljon vihreän siirtymän investointeja.

Savonia-ammattikorkeakoulu (Ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto), Business Kuopio, Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut, Business Center Pohjois-Savo ja Navitas Yrityspalvelut ovat aloittaneet pohjoissavolaisille yrityksille suunnatun vihreän siirtymän neuvontakokonaisuuden. Käynnistys oli 29.10.2021.

Neuvonta on toimialariippumatonta ja kohteena ovat pienet ja keskisuuret yritykset sekä mikroyritykset. Kokonaisuus edistää myös kasvua ja kansainvälistymistä. Neuvonta on maksutonta.

Kokonaisuus muodostuu infotilaisuuksista, sparraustyöpajoista ja seminaareista vuoden 2022 loppuun asti. Teemoja ovat mm. kestävän kehityksen yritysrahoitus, kiertotalouden liiketoimintamallit sekä vastuullisuuden mittaaminen ja raportointi.

Neuvontakokonaisuus on osa Uusi vastuullisuus -sparrausohjelmaa.

Lukemista: