Elämme aikaa, jossa moni miettii kenties enemmän kuin koskaan, miten maailman tilannetta tulisi ja kannattaisi hahmottaa. Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa, pandemia ja sen pitkät jälkivaikutukset, ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt, luontokato, saastuminen, luonnonvarojen liikakäyttö, energiakysymykset, digitaaliset uhat, sosiaalinen eriarvoistuminen ja huolestuttava talouden kehitys sekä sokerina pohjalla mahdollinen NATO-jäsenyys ja sen seuraukset. Olemme siirtyneet monikriisivaiheeseen, mikä ei tarkoita vain erilaisten riskitekijöiden luettelointia kuten yllä vaan tilannetta, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan.
Monikriisiaika asettaa kotoisen kokonaisturvallisuuden toimintamallimme koetukselle. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan suomalaisen yhteiskunnan varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä. Huoltovarmuus on keskeinen osa tätä toimintaa. Perinteisesti on puhuttu häiriötilanteista ja poikkeusolosuhteista, joista palaudutaan normaalioloihin. Monikriisiaikana onkin totuttava uuteen normaaliin.
Sisäministeriö on julkaissut päivitetyn kansallisen riskiarvion. Kansallisessa riskiarviossa kuvataan Suomen toimintaympäristön muutoksia ja näiden muutosten vaikutuksia erilaisiin mahdollisiin kansallisiin uhkiin ja häiriötilanteisiin. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi informaatiovaikuttaminen, sotilaallisen voiman käyttö, energiahuollon häiriöt sekä terveysturvallisuuteen liittyvät uhat. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä vaarantavat ilmastonmuutos, yhteiskuntien digitalisoituminen, hybridivaikuttaminen sekä verkottuneet arvo- ja tuotantoketjut.
Myös EU on lisännyt turvallisuuteen liittyviä ohjauskeinojaan. Joulukuussa 2022 tuli voimaan CER-direktiivi (Critical Entities Resilience), joka parantaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä ja jäsenmaiden kansallista turvallisuutta. Direktiivillä pyritään vähentämään kriittisten toimijoiden haavoittuvuuksia ja vahvistamaan niiden häiriönsietokykyä. Kriittiset toimijat tarjoavat keskeisiä palveluja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskunnan toimintojen, talouden toiminnan, kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun kannalta. Kriittisten toimijoiden on kyettävä estämään hybridihyökkäyksiä, luonnonkatastrofeja, terroriuhkia ja kansanterveysuhkia, suojaamaan niiltä, reagoimaan niihin sekä selviytymään ja toipumaan niistä.
Monikriisiaikaan varautuminen ja sopeutuminen tarjoaa elinkeinoelämälle uusia liiketoimintamahdollisuuksia, koska yritysten rooli korostuu kaikissa häiriötilanteissa. Monia yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin liittyviä palveluita hoitavat yritykset ja suurin osa yhteiskunnan kriittisestä infrastruktuurista on yksityisomistuksessa. Elinkeinoelämän rooli korostuu häiriötilanteissa, kuten esimerkiksi pandemiassa, jossa hallinnan mahdollisuudet perustuvat kansainvälisiin logistiikkaketjuihin.
Pitääkö turvallisuus kehityskulusta ja ilmiöistä olla huolissaan? Ei pidä, jos vain opimme käsittelemään monikriisiä. Toki vaarana on kaiken turvallistaminen, joka tietysti johtaa uhkien ja riskien korostamiseen, ei kannata tehdä yhteiskunnallisista kysymyksistä turvallisuusuhkia. Meillä ei ole elämän turvallisuusmittaria, siksi on parempi puhua sopeutumisesta ja varautumisesta ennakoimattomaan eli resilienssistä.
”Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Se on olennainen osa mielenterveyttä. Resilienssi on läsnä sekä yksittäisten ihmisten elämässä että yhteisöjen kyvyssä tukea jäseniään. Resilientti ihminen tai yhteisö pärjää arjen haasteista, stressistä tai muutoksista huolimatta. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa.” Mieli ry.
Turvallisuusalan toimijoilla onkin vastuu edistää ihmisten turvallisuuden tunnetta ja inhimillistä turvallisuutta; arjen turvallisuutta ei edistetä uhkakuvilla ja riskilistoilla vaan sillä, miten vahvistetaan elämän mielekkyyttä ottamalla tietoisen ratkaisijan rooli maailmassa.
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
Tämä artikkeli on julkaistu 1.3.2023 Savon Sanomien “Liikettä liiketoimintaan”-nimisessä blogissa, jossa Savonia-ammattikorkeakoulun eri alojen asiantuntijat kirjoittivat ajankohtaisista teemoista.