Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee kotipihallemme. Se ei ole vain sanahelinää kansainvälisissä konferensseissa. Se näkyy ja tuntuu ympäristössä, täällä Pohjois-Savossakin, sanoo Jyri Wuorisalo, projektipäällikkö sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan asiantuntija Savonia ammattikorkeakoululta.

Muutokset elinympäristössämme tarkoittavat muutoksia elinkeinotoimissamme. Ilmaston lämpenemisen takia viljelylajikkeemme vaativat päivitystä. Metsätaloudelle/teollisuudelle tärkeät kuusipuut harvenevat, sillä ne eivät tulevaisuudessa saa riittävästi routaa talven suojaksi.

Luontokato, saastuminen, luonnonvarojen liikakäyttö, globaalit terveyskriisit, pandemiat sekä ihmisten aiheuttamat kriisit, kuten Ukrainan sota ja sen laajat vaikutukset ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön asettavat lukuisia maailmanlaajuisia haasteita.

– Elämme monikriisiaikaa, ja tämän käsitteen ymmärtäminen on tärkeää. Koskaan aiemmin ei ole ollut näin montaa kriisiä yhtä aikaa, ja me emme tiedä näiden yhteisvaikutuksia. Siitä syystä tulevaisuuden skenaariot voivat äkisti muuttua.

Muutoksessa piilee ristiriitaisuuksia, mutta ne on ratkottava. Viljelysmaiden rinnalle tuleville aurinkokennopelloille löytyy tilaa ja yhteispeliin on sopeuduttava.

– Meidän on yksinkertaisesti pakko muuttaa tapaamme elää. Kriisi avaa mahdollisuuden uudistaa elinkeinoa ja elintapojamme. Yrityselämässä muutos voi johtaa kokonaan uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Kiertotalous on ainoa vaihtoehto kestävälle toiminnalle. Tätä kehitystä rahoittajat ohjaavat jo nyt.

Wuorisalo muistuttaa, että muutos tapahtuu kaikkialla maailmassa yhtaikaa. Voimme siis ottaa oppia toinen toisiltamme ja yhdessä kehitellä teknologioita muutoksen hallinnan avuksi.

Lue koko uutinen Savon Sanomien verkkosivuilta.