Ilmastonmuutoksen vaikutukset terveyteen

Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt vaikuttavat suoraan suomalaisten terveyteen monin tavoin. Lisäksi niillä voi olla vaikutusta terveydenhuollon toimivuuteen.

Tässä osiossa kuvataan ilmastonmuutoksen vaikutuksia terveyteen ja vaikutuksiin sopeutumista.

1. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat terveysuhat

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta jotkut olemassa olevat terveysuhat voimistuvat ja uusia terveysuhkia ilmaantuu. Ilmastonmuutos aiheuttaa terveyshaittoja, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten terveyteen sekä terveyshaittoja, jotka syntyvät välillisesti elinympäristöön liittyvien vaikutusten myötä.

Suoraan terveyteen vaikuttavat terveyshaitat

– Helle, sään ääri-ilmiöt, liukastumistapaturmat, onnettomuudet
– Rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat, ilmansaasteet
– Tautien leviäminen
– Eläinten levittämät taudit: hyönteiset, punkit, jyrsijät
– Kontaminoitunut ruoka, kontaminoitunut vesi: vesiepidemiat
– Ruuan tuhoutuminen ja tuotannon häiriöt
– Nälkä ja aliravitsemus
– Hyvinvoinnin heikkeneminen

Suomessa suurimmiksi terveysuhiksi on arvioitu

• Helteen aiheuttamat terveyshaitat
• Vesiepidemiat
• Vektorivälitteiset infektiosairaudet
• Liukastumistapaturmat
• Rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat
• Masennus

Näiden terveysriskien kohdalla on arvioitu täyttyvän ainakin kaksi seuraavista ehdoista: vaikutukset ovat yleisiä, vaikutukset ovat yksilötasolla vakavia (jopa henkeä uhkaavia) ja sopeutumistoimilla on suuria kustannusvaikutuksia.

2. Kuumuuden vaikutukset elimistöön

Ihmiskehon on pidettävä vakaa sisäinen lämpötila, noin 36,5 ºC. Tätä varten se on varustettu useilla lämmönsäätelymekanismeilla. Elimistö pyrkii hallitsemaan kuumuutta siirtämällä verta kehon keskeltä ihoa lähellä oleville alueille ydinlämmön siirtämiseksi ympäristöön, mikä tarkoittaa ääreisverenkierron kiihtymistä. Hikoilu on toinen hallintamekanismi, koska hikeen haihtuminen iholta alentaa kehon lämpötilaa.

Kuumuus vaikuttaa elimistön verenkiertoon – ja hengityselimistöön. Verenpaine laskee ja syke nopeutuu, kun hikoilu poistaa kehosta nestettä ja pintaverisuonet laajenevat. Voimakas hikoilu muuttaa myös kehon elektrolyyttitasapainoa.

Terveillä ihmisillä nämä kuumuuden aiheuttamat muutokset elimistössä ovat hyvin siedettyjä, mutta heikomman terveyden omaaville ihmisille ne voivat aiheuttaa lisärasitusta ja akuutteja terveysongelmia.

3. Helteen aiheuttamat terveysongelmat

Nopea kehon lämpötilan nousu kuumissa olosuhteissa voi johtaa lämpökouristuksiin, lämpöuupumukseen ja kuumeeseen. Lisäksi oireina voi olla käsien, jalkojen ja nilkkojen turvotus, lämpöihottuma, pyörtyminen ja auringonpistos.

Vakavin seuraus korkealle lämpötilalle altistumisesta on lämpöhalvaus. Lämpöhalvaus ilmenee, kun kehon lämmönsäätelymekanismit epäonnistuvat ja kehon lämpötila nousee yli 40ºC. Tämä on erittäin vakava tila, ja se voi johtaa kuolemaan tai pysyviin vaurioihin.

Erityistä huomiota vaativat ryhmät

Monet pitkäaikaissairaudet, vakavat akuutit sairaudet tai niihin liittyvät lääkitykset lisäävät kuumuudesta aiheutuvaa terveysriskiä. Suomessa helteistä aiheutuvat vakavat terveyshaitat liittyvät usein pitkäaikaissairauksiin.

Pitkäaikaissairauksien oireet pahenevat elimistön lämpökuormituksen kasvaessa. Myös lääkkeet voivat vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyyn.

Seuraavassa diassa on kuvattu väestöryhmiä, joihin kuuluvien henkilöiden terveydentilaan tulee kiinnittää erityisesti huomiota.

Sydänsairaus: Lämpö voi lisätä sydänkohtausten, sydämen rytmihäiriöiden ja sydämen vajaatoiminnan mahdollisuutta.

Astma: Astmaa sairastavien voi olla vaikeampi hengittää kuumina päivinä. Kuumuus voi vaikuttaa myös inhalaattoreiden toimintaan, jolloin lääkeannokset jäävät vajaiksi.   

Keuhko-sairaudet: Kuumuus voi ärsyttää keuhkoja ja aiheuttaa kohtauksia aikuisille, jotka tupakoivat tai joilla on astma tai keuhkoahtaumatauti (COPD). Lämpö lisää myös ilmansaasteita ja riskiä elimistön kuivumiseen, ​​jotka molemmat voivat vaikeuttaa hengittämistä.

Mielenterveys: Erittäin kuumina päivinä itsemurhan, murhan ja väkivaltarikosten esiintyminen kasvaa. Lämpö voi myös pahentaa mielialaoireiden ja skitsofrenian oireita.

Diabetes: Lämpötilan noustessa tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta sairastavien henkilöiden kuumetessa elimistön on vaikeampi säätää kehon lämpötilaa ja verensokeria. Kuumuus voi myös vahingoittaa insuliinia, insuliinipumppuja ja glukoosimittareita, jolloin sairauden hoitaminen vaikeutuu.

Raskaana olevat: Korkeasta lämpötilasta ja nestevajauksesta voi tulla haittavaikutuksia sikiölle, vauva syntyy liian aikaisin tai sillä on alhainen syntymäpaino.

Ikääntyneet: Erityisesti ikäihmiset ja nesteenpoistolääkkeitä käyttävät ihmiset ovat alttiita lämmön aiheuttamille sairauksille. Ikääntyminen heikentää elimistön lämmönsäätelykykyä ja lisää elimistön kuivumisen riskiä. Ikääntyneillä yleinen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä yksin eläminen voi lisätä terveyshaittojen riskiä.

Lapset: Heikommin kehittyneen lämmönsäätelyn vuoksi lapsilla on suurempi nestevajauksen riski, eivätkä he osaa itse suojautua kuumuudelta.

Kuumissa olosuhteissa työskentelevät: Henkilöt, jotka eivät voi välttää kuumuudelle altistumista työssään, usein ulkona työskentelevät.

Lue lisää: THL helteen terveyshaitat

4. Vektorivälitteiset infektiosairaudet

Vektorivälitteisissä taudeissa sairaus siirtyy välittäjän (eläimen) välityksellä ihmiseen. Hyönteiset (hyttyset, kirvat, kärpäset) ja puutiaiset, ovat merkittävimpiä tautien levittäjiä. Ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvät sademäärät muuttavat niiden levinneisyyttä ja populaatioiden kokoa.

Riski sairastua Lymen borrelioosiin ja puutiaisaivotulehdukseen kasvaa Suomessa. Aikaisempaa leudompien talvien myötä Borrelioosia (bakteeri) ja puutiaisaivokuumetta (virus) levittävät puutiaiset ovat yleistyneet ja levinneet pohjoiseen. Kyseisten tautien ilmaantuvuus onkin viime vuosina noussut Suomessa.

Jotkin suoraan nisäkkäistä leviävät taudit voivat yleistyä. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myyrien levittämän Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen esiintymiseen. Myyrien kannanvaihtelut vaikuttavat myös jänisruton (virus) yleisyyteen sekä pienpetojen määrän kasvun myötä mahdollisesti rabieksen lisääntymiseen. Tautien esiintyvyyttä vaikea ennustaa, sillä myyräkantojen vaihtelulla on suuri merkitys.

Ilmaston lämpeneminen mahdollistaa eläinlajien siirtymisen uusille alueille. Muuttolinnuilla, kuten arktisilla vesilinnuilla, on merkittävä rooli ihmisten ja eläintautien levittämisessä. Ne voivat levittää esimerkiksi virustauteja, kuten eri lintuinfluenssatyyppejä.

Ilmastonmuutos voi myös edesauttaa parasiittien kehittymistä ja hengissä säilymistä. Myyrä-ekinokokki (Echinococcus multilocularis) on levinnyt Euroopassa uusille alueille ja saattaa levitä myös Suomeen. Myyrä-ekinokokki on enimmäkseen koiraeläinten ohutsuolessa elävä, parin millimetrin pituinen heisimato, jonka välittäjinä toimivat jyrsijät. Myyrä-ekinokokkitartunta voi aiheuttaa ihmisessä vakavan, jopa hengenvaarallisen, ekinokokkoosin. Ihmisten sairastumiset ovat silti harvinaisia Euroopassa.

Matkailun seurauksena Suomalaiset kuuluvat myös Malarian riskiryhmään, taudin levitessä mahdollisesti uusille alueille. Uusille alueille leviäviä tauteja ovat mm. seisovista vesistä riippuvaisen hyttysen kautta leviävät denguekuume ja chikungunya.

Vektorivälitteisiin infektiosairauksiin sopeutuminen

  • Suomessa on korkealaatuinen tartuntatautien seurantajärjestelmä -> nopea reagointi muutoksiin
  • THL tuottaa viikoittain tilannekuvaraportteja tartuntatautiuhkista
  • Raporteissa analysoidaan analysoiden ja tulkitaan kansallisten seurantajärjestelmien, EU:n ja Maailman terveysjärjestön (WHO) varhaisvaroitusjärjestelmien kautta saatavaa tietoa.
  • Kansalaisten tietoisuuden lisääminen keinoista, joilla infektiotautien ja erityisesti puutiaistautien riskiä voi itse pienentää.
  • Puutiaisaivotulehduksen rokotusten kattavuutta tulisi lisätä kansallisessa rokotusohjelmassa – > riskialueet laajenevat
  • Matkailuviranomaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten on varauduttava matkailutautien yleistymiseen.

5. Liukastumistapaturmat

Suomessa joka talvi kymmenet tuhannet ihmiset hakeutuvat liukastumistapaturmien vuoksi terveydenhuollon palveluihin, mikä voi johtaa palvelujen ruuhkautumisiin.

Liukastumisen seurauksena yleisiä ovat erilaiset murtumat, ruhjeet ja venähdykset.

Vanhuksilla, joilla murtumat paranevat huonosti, varsinkin lonkkamurtumiin liittyy ennenaikaisen kuoleman riski.  

Liukastumistapaturmiin sopeutuminen: 

  • Jalankulkuväylien talvikunnossapito
  • Kansalaisten tietoisuuden lisääminen liukastumisriskeistä.
  • Tiedotuskampanjat esim. Pysy pystyssä ja Pääkallokelit > pyritään lisäämään säätilan ottamista huomioon ulkona liikuttaessa.
  • Ilmatieteen laitoksen jalan-kulkusäätä koskeva varoituspalvelu.
  • Jalkineisiin kiinnitettävät liukuesteet

6. Rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmat

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sateet, lumen muuttuminen vedeksi, viistosateet, lämpötilan kohoaminen jne. lisäävät rakennusten kosteusvaurioita tulevaisuudessa.

Rakennusten kosteusvauriot lisäävät hengitystieoireilua ja astman syntymisen riskiä. Kosteusvauriot lisäävät mm. homesienten ja muiden mikrobien kasvua, pölypunkkeja, rakenteiden pilaantumista ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, mutta selkeää syytä terveyshaitoille ei ole löydetty.

Sisäilmaan liittyvistä oireilusta, sairauksista ja niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä sekä työtehon laskusta aiheutuu huomattavia, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia.  

Rakennusten kosteusvaurioihin liittyvät sisäilmaongelmiin sopeutuminen:

  • Muuttuvien sääolosuhteiden ennakointi
  • Riskikohteiden korjaaminen 
  • Rakentamisen laatuun panostaminen, uudis- ja korjausrakentamisessa.
  • Rakennusten huolellinen ylläpito
  • Ilmanvaihdon riittävyys ja säätely 

7. Vesiepidemiat

Ilmastonmuutoksen myötä terveydelle haitallisten mikrobien aiheuttamien vesivälitteisten epidemioiden ennakoidaan lisääntyvän eri puolilla maapalloa, myös arktisilla alueilla. Lisääntynyt sateisuus, tulvat ja lämpötilan nousu heikentävät vesistöjen mikrobiologista laatua.

Epidemiat johtuvat tällä hetkellä pääosin siitä, että juomaveteen on päässyt ripulitautia aiheuttavia ulosteperäisiä noroviruksia tai kampylobakteereita. Ilmastonmuutos vaikuttaa pinta- ja pohjavesilaitosten käyttämän raakaveden laatuun ja veden saatavuuteen, mikä lisää puhdistusprosessien ja desinfioinnin tarvetta juomaveden valmistuksessa.

Ilmastonmuutos lisää vesivälitteisten epidemioiden riskiä myös uimarannoilla. Lämpötilan nousu lisää ihmisten määriä uimarannoilla lisäten myös vesien likaantumistapauksia, erityisesti norovirusten suhteen. Lisäksi vesien lämpötilan nousu voi edesauttaa uusien mikrobilajien leviämistä ja mahdollistaa joidenkin taudinaiheuttajamikrobien kasvua.

Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttamien kolerainfektioiden ennustetaan lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä merialueilla. Uimavesien sinibakteerit voivat myös lisääntyä ja sinilevätoksiinien aiheuttamat terveyshaitat yleistyä. Vesiepidemiat aiheuttavat yleensä ripulitapauksia, jotka eivät vaaranna perusterveiden ihmisten henkeä.

Herkimpiä infektioille ovat kuitenkin perussairaat, ikääntyneet ja lapset, ja näissä ikäryhmissä vaikutukset voivat olla myös vakavampia. Vesilaitokset joutuvat ottamaan huomioon investoinneissaan jo nyt raakaveden laadun muutokset ja mahdolliset veden saatavuusongelmat. Lisäpaineita tähän tuo vedenjakeluverkoston ikääntyminen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt ja tykkylumi, voivat myös lisätä sähkökatkoksia ja vaikeuttaa vedenjakelua.

Vesiepidemioihin sopeutuminen: 

  • Vesihuoltolaitosten on otettava huomioon ilmastonmuutoksen tuomat paineet raakavesien laadun muutoksissa.
  • Ilmastonmuutokseen sopeutumistoimet on otettava huomioon vesihuoltolaitosten talousveden toimenpideohjelmassa (Water Safety Plan, WSP)
  • Toimenpideohjelman tarkoituksena on tunnistaa koko vedentuotannon toimintaympäristöön ja vedentuotantoketjuun liittyvät riskit ja hallita riskejä talousveden laadun turvaamiseksi.

Lue lisää: 

Sää- ja ilmastoriskit Suomessa – Kansallinen arvio

8. Masennus

Ilmastonmuutoksen myötä talvet muuttuvat entistä pilvisemmiksi eli luonnonvalon määrä vähenee. Sateet tulevat pääosin vetenä. Talvien pimeneminen lisää masennusta. Äskettäin julkaistussa suomalaisessa väitöskirjatyössä todettiin selvä itsemurhien lisääntyminen erityisesti talven pimeinä kuukausina. Mielenterveyteen voivat vaikuttaa myös muut ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten ruoan niukkuus tai elintarvikkeiden laatuongelmat, hyönteisten välittämien sairauksien kuten, malaria, mahdollinen lisääntyminen.

Lapset, vanhukset, raskaana olevat ja synnyttäneet sekä ihmiset, joilla on mielenterveysongelmia sekä henkilöt, joiden elinkeino on riippuvainen ympäristöstä ovat suurimmassa riskissä.

Lue lisää: Ilmastonmuutos muuttaa terveyshaittoja Suomessa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta

9. Ilmastoahdistus

Kolmannes suomalaista kertoo ahdistus-sanan kuvaavan erittäin tai melko hyvin heidän tuntemuksiaan ilmastonmuutosta kohtaan. Eniten ahdistusta kokevat nuoret, alle 30-vuotiaat. Seuraavaksi yleisimmin koettuja tunteita ovat turhautuminen ja riittämättömyyden tunne, voimattomuus ja toivo. Osassa ihmisissä ilmastonmuutos synnyttää lamaantuneisuutta, voimaantumista tai masentuneisuutta. Kaikkein yleisin ilmastonmuutoksen herättämä tunne on kiinnostus.

Lue lisää:

Kestävät elämäntavat auttavat ilmastoahdistukseen

Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen