YK:n rooli terveysturvallisuudessa
YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 liittyy keskeisesti niin ilmastonmuutokseen kuin terveysturvallisuuteen. Ohjelmaa toteuttavat useat YK:n järjestöt kuten terveysjärjestö WHO.
Tässä osiossa käydään läpi YK:n roolia terveysturvallisuudessa.
Agenda 2030 – YK:n kestävän kehityksen ohjelma
Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda2030. Se sisältää 17 tavoitetta, jotka maiden tulisi yhdessä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on yksi kehityksen toimintaohjelman tavoitteista.
Agenda 2030 – YK:n kestävän kehityksen ohjelma
Agenda2030 on erityisen merkittävä varsinkin kahdesta syystä: 1) Sen sisältämät tavoitteet ovat samat kaikille maailman maille, vaikka eri asiat painottuvatkin eri maiden kohdalla maan kehitystasosta riippuen. 2) Se korostaa tavoitteiden keskinäisriippuvuutta, eli sitä että tavoitteita edistettäessä pitää huomioida toimenpiteiden vaikutukset muihin tavoitteisiin ja että ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä pitää tarkastella yhdessä.
Vastuu Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamisesta on maiden hallituksilla. Osana toimeenpano-ohjelmaa hallitukset ovat sitoutuneet laatimaan kansalliset suunnitelmat siitä, miten Agenda2030:n tavoitteet saavutetaan, ja raportoimaan toimeenpanotyön edistymisestä YK:lle.
Lue lisää Agenda 2030 -ohjelmasta Suomen valtion ylläpitämiltä sivuilta:
Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030
Agenda 2030: Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille
3.1 Vähentää vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuista äitiyskuolleisuutta niin, että alle 70 äitiä kuolee 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden.
3.2 Lopettaa vuoteen 2030 mennessä vastasyntyneiden ja alle 5-vuotiaiden lasten ehkäistävissä olevat kuolemat; tavoitteena on, että jokaisessa maassa tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta enintään 12 kuolee vastasyntyneinä ja enintään 25 kuolee ennen 5 vuoden ikää.
3.3 Lopettaa vuoteen 2030 mennessä AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidemiat sekä hoitamattomien trooppisten tautien epidemiat ja estää hepatiitin, veden välityksellä tarttuvien tautien ja muiden tarttuvien tautien leviäminen.
3.4 Vähentää vuoteen 2030 mennessä kolmanneksella tarttumattomien tautien aiheuttamia ennenaikaisia kuolemia ennaltaehkäisyn ja hoidon avulla sekä edistää henkistä terveyttä ja hyvinvointia.
3.5 Tehostaa päihteiden, mukaan lukien huumeiden ja alkoholin, väärinkäytön ehkäisemistä ja hoitoa.
Agenda 2030: Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille
3.6 Puolittaa vuoteen 2020 mennessä maailmanlaajuisten liikenneonnettomuuksista johtuvien kuolemien ja vammojen määrä.
3.7 Taata vuoteen 2030 mennessä kaikille pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoitopalvelujen, kuten perhesuunnittelun, tiedottamisen ja koulutuksen, piiriin sekä varmistaa lisääntymisterveyden ottaminen mukaan kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
3.8 Saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto, mukaan lukien turva taloudellisilta riskeiltä, pääsy laadukkaiden ja olennaisten terveydenhoitopalvelujen piiriin sekä turvalliset, tehokkaat, laadukkaat ja edulliset välttämättömät lääkkeet ja rokotukset kaikille.
3.9 Vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia.
Agenda 2030: Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille
3.a Tukea tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen täytäntöönpanoa kaikissa maissa tarpeen mukaan.
3.b Tukea pääasiassa kehitysmaihin vaikuttaviin tarttuviin ja tarttumattomiin tauteihin tarkoitettujen rokotteiden sekä lääkkeiden tutkimusta ja kehitystä, taata edullisten ja välttämättömien lääkkeiden ja rokotteiden saanti TRIPS-sopimusta ja kansanterveyttä koskevan Dohan julistuksen mukaisesti, joka vahvistaa kehitysmaiden oikeuden hyödyntää täysimääräisesti teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn sopimukseen sisältyviä määräyksiä, jotka koskevat kansanterveyden turvaamiseen liittyviä joustoja, ja erityisesti varmistaa lääkkeiden saanti kaikille.
3.c Lisätä merkittävästi terveyteen kohdennettavaa rahoitusta ja terveydenhuollon työvoiman rekrytointia, kehittämistä, kouluttamista ja säilyttämistä kehitysmaissa, erityisesti vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa.
3.d Vahvistaa kaikkien maiden, erityisesti kehitysmaiden, valmiuksia kansallisten ja maailmanlaajuisten terveysriskien ennakkovaroituksiin, minimointiin ja hallintaan.
Human Security (inhimillinen turvallisuus)
Inhimillinen turvallisuus on YK:n kehitysohjelman UNDP:n kehittämä ja vuonna 1994 julkaisema käsite, jossa pyritään ottamaan yksilö mukaan turvallisuusajatteluun. Inhimillinen turvallisuus on myös osa ETYJ:n inhimillistä ulottuvuutta.
UNDP määritteli inhimillisen turvallisuuden vapautena pelosta, puutteesta, köyhyydestä ja sorrosta, ja jakoi sen seitsemään ulottuvuuteen: taloudellinen, ympäristöllinen, yhteisöllinen, henkilökohtainen, poliittinen, terveydellinen ja ruokaturvallisuus. Inhimillistä turvallisuutta käsitelläänkin usein erilaisia elämänaloja kattavien osa-alueiden kautta.
Inhimillinen turvallisuus asettaa yksilöt ja ryhmät turvallisuuden keskiöön. Inhimillistä turvallisuutta voidaan tarkastella eräänlaisena perustana muille turvallisuuden osa-alueille. Inhimillisen turvallisuuden näkökulmasta yksilön turvallisuus on lähtökohtana globaalille turvallisuudelle, sillä monien konfliktien ja muiden globaalien haasteiden taustalla piilee ihmisten turvattomuus.
Ilmastonmuutoksen myötä inhimillinen turvallisuus koskettaa kaikkia ihmisiä globaalin turvattomuuden tunteen lisääntyessä.
Lue lisää YK:n Human Security -yksikön sivuilta.
WHO – Maailman terveysjärjestö
Maailman terveysjärjestö WHO (World Health Organization) on ihmisten terveyteen keskittyvä YK-järjestö. Sen tehtävänä on taata kaikille ihmisille hyvä terveydentila. Järjestön perustuskirja määrittelee terveyden täydelliseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi, ei ainoastaan sairauden puutteeksi. Sen päätehtävä on torjua tauteja, etenkin tärkeimpiä tartuntatauteja.
WHO:n mukaan jo nyt lähes neljännes maailman väestön kuolemantapauksista liittyy ympäristösyihin. Hyvinvointia ja terveyttä heikentävät voimakkaasti esimerkiksi puhtaan veden puute, ravinnon niukkuus, äärimmäiset sääilmiöt sekä sisä- ja ulkoilman saasteet.
WHO tukee jäsenmaidensa työtä julkisen terveyden suojelemiseksi ilmastonmuutoksen seurauksilta. Se toimii terveyssektorin äänenä YK:n vastauksessa ilmastonmuutoksen asettamaan globaaliin haasteeseen.
WHO kehittää tällä hetkellä globaalia strategiaa, joka hahmottelee kansainvälisen vastauksen ilmastonmuutoksen asettamalle haasteelle terveyttä kohtaan. WHO ja järjestön partnerit terveyssektorilla johtavat strategiatyötä, ja tulevaa rakennetta koordinoi YK ja sen partnerijärjestöt.
Lue lisää WHO:n ilmastotyöstä.