3. Mitä on Uusi vastuullisuus?

Tässä osiossa perehdytetään uuteen vastuullisuusajatteluun, joka kytkee ilmastotyön ja luonnonmonimuotoisuuden edistämisen osaksi liiketoiminnan kehittämistä.

Osion aiheet:

  • Kiertotalous uudeksi talousmalliksi
  • Inhimillistä turvallisuutta rakentamassa
  • Agenda2030 – Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma
  • Mistä ilmastonmuutoksessa on kyse?
  • Luonnon monimuotoisuutta edistämässä

Näkökulma: Uljas uusi vastuullisuus -blogi.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja luonnonvarojen liikakäyttö muodostavat kestävyyskriisin, joka uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia.

Kestävyyskriisistä johtuen yrityksiltä on alettu vaatia enemmän vastuullisuutta ja se näkyy konkreettisesti muun muassa julkisissa hankinnoissa, yritysrahoituksessa ja yritystuissa sekä asiakaskäyttäytymisessä. Vastuullisuuden huomiointi oman yrityksen liiketoimintaan on edellytys jatkuvuudelle ja kilpailukyvylle sekä se voi olla myös vaatimus markkinoillepääsyssä. Vaatimus vastuullisuudesta voi näyttäytyä yrityksen näkökulmasta haasteelliselta, mutta parhaimmassa tapauksessa se toimii kannattavuus- ja kilpailutekijöinä sekä on osa maineenhallintaa. Vastuullinen yritys kykenee ymmärtämään liiketoiminnan yhteiskunnallisen vaikutuksen ja tunnistamaan vastuullisuuden mukana tuomat mahdollisuudet.

1. Kiertotalous uudeksi talousmalliksi

”Ilmastonmuutos, luontokato ja muut ekologiset kriisit etenevät kiihtyvällä tahdilla. Päästövähennystavoitteista on jääty pahasti jälkeen ja paine ympäristötoimien kiihdyttämiseksi kasvaa. Lähivuosina on odotettavissa nopeasti tiukkenevia säädöksiä sekä ekologisten järjestelmien heikkenemisen laukaisemia yhteiskunnallisia kriisejä ja markkinahäiriöitä.”

BIOS-tutkimusyksikkö

Näiden vaikeiden kestävyysongelmien takia koko talousjärjestelmän perusteita joudutaan miettimään uudestaan. Ratkaisu on kiertotalous, joka on uusi talousmalli. Kiertotalous säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita.

Lisää kiertotaloudesta: Uusi suunta: Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi

2. Inhimillistä turvallisuutta rakentamassa

Kestävän kehityksen tavoitteena on sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen hyvinvointia ja terveyttä.

Kestävän kehityksen ytimessä on ajatus, ettei kukaan saa jäädä kehityksestä jälkeen. Ketään ei jätetä (Leave no one behind) -periaate huolehtii sitä, että saamme haavoittuvimmat ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mukaan kehitykseen. Ihmisten arjen turvallisuus, inhimillinen turvallisuus (Human Security) on vapautta pelosta, puutteesta, köyhyydestä ja sorrosta. Yksilön turvallisuus on lähtökohtana globaalille turvallisuudelle, sillä globaalien haasteiden taustalla piilee juuri ihmisten turvattomuus.

Uusi vastuullisuus on inhimillisen turvallisuuden rakentamista. Jos ihmisten hyvinvoinnista ja ilmastotoimien sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ei huolehdita, ilmastotyö ja ympäristönsuojelu vaikeutuvat.

Lue lisää: Hyvinvointitalous ja ekologinen jälleenrakennus – ilmastotoimet ja luonnon monimuotoisuuden suojelu hyvinvointi-investointeina

Katso video:  Human Security at the United Nations

Näkökulma: Inhimillisestä turvallisuudesta kulttuurista kestävyyttä -blogi  

3. Agenda2030 – Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on määritellyt Agenda2030-ohjelmassa 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG), jotka tulee ratkaista vuoteen 2030 mennessä. Agenda 2030 -ohjelmassa korostetaan, että toimeenpanon tavat ovat yhtä tärkeitä kuin itse tavoitteet.

Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Agenda2030-ohjelmassa peräänkuulutetaan moniulotteista yhteistyötä ja kumppanuutta eri maiden sekä eri toimijatahojen ja kansalaisten kesken, aktiivista tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä parhaiden käytäntöjen jakamista sekä politiikan johdonmukaisuutta.

Agenda 2030 -ohjelmasta on muodostunut merkittävä viitekehys, johon yritykset peilaavat omaa vastuullisuuttaan.

Lue lisää: Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030

4. Mistä ilmastonmuutoksessa on kyse?

Ihmisen toiminta vaikuttaa kasvavissa määrin maapallon ilmastoon. Ilmakehässä esiintyy luonnostaan kasvihuonekaasuja, mutta ihminen lisää niitä toiminnallaan. Nämä ylimääräiset kasvihuonekaasut ovat pääasiassa peräisin energian tuottamiseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden polttamisesta sekä muusta ihmisen toiminnasta, kuten sademetsien hakkuusta, maataloudesta, karjankasvatuksesta ja kemikaalien tuotannosta. Hiilidioksidi on ihmisen toiminnasta yleisimmin syntyvä kasvihuonekaasu.

Ylimääräiset kaasut lisäävät ns. kasvihuoneilmiötä planeettamme ilmakehässä, minkä seurauksena maapallon lämpötila nousee poikkeuksellisen nopeasti ja aiheuttaa suuria muutoksia ilmastoon. Ilmastossa tapahtuvat muutokset heikentävät ruoan ja veden saatavuutta sekä ihmisten terveyttä. Vaikka riskit koskevat kaikkia, vaikutukset kohdistuvat eniten köyhiin ja haavoittuviin.

Ilmastonmuutos on uhka maailmalle, mutta jokainen meistä voi tehdä jotain sen torjumiseksi ja paremman tulevaisuuden rakentamiseksi. Vastuullisuustyössä pyritään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen ilmastonmuutoksen seurauksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta: Mitä ilmastonmuutos on?

Näkökulma: Aika sopeutua ilmastonmuutokseen -blogi  

5. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä

Talous ei toimi irrallaan luonnosta, vaan on siitä riippuvainen.

Ilman luonnon monimuotoisuutta meillä ei olisi elämän perusedellytyksiä, kuten juomavettä, ruokaa tai happea. Ilman monimuotoista luontoa ei olisi myöskään hyvinvointia tai talouskasvua.

Ihmiskunta on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisten terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta.

Näin totesi talvella 2021 julkaistu Dasguptan raportti (The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review). Dasguptan raportti tuo uudella tavalla esiin luonnon monimuotoisuuden merkityksen talousjärjestelmämme perustana.

Maailman talousfoorumin mukaan noin puolet maailman BKT:sta on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta. Monimuotoisuuden edistäminen löytää yritysten vastuullisuustyöhön erityisesti kiertotalouden ratkaisuilla, joilla voidaan tehokkaasti torjua luontokatoa.

Lue lisää: Uraauurtava talousraportti julki – tässä 10+1 asiaa, jotka siitä on hyvä tietää